Suomalaisten ja mankin välillä on syväluotaava tunneside. Suomalaiset ihastuivat ja kiinnostuivat tästä menopelistä jo heti
ensisilmäyksellä. Kyseistä ilmiötä ei pysty järjellä selittämään. Suomi kohosi aikanaan mankien tuontimaiden
ja -myyntitilastojen kärkisijoille. Suomesta ei taida edes löytyä ihmistä, joka ei tietäisi mikä on honda monkey.
Tämä todistaa yksiselitteisesti sen, ettei kyseinen mopo ole suomalaisille mikä tahansa "pensansyöjä", vaan kyse on suurinpiirtein yhtä legendaarisesta moposta kuin pappatunturi.
Honda on toimittanut, erilaisista hankaluuksista huolimatta, Suomeen useita eri variaatioita kyseisestä moposta alkaen vuodesta 1964...
-CZ100
-Z50M
-Z50A
-Z50R
-Z50J
...kunnes hauskuus loppui 1999 ja mopoa ei tuotu enään Suomeen uusien turvallisuus määräysten johdosta.
Honda saavutti alkuaikoina suosiota lähinnä nuorison keskuudessa, mutta ei mennyt vuosiakaan kun mopoa alkoi näkymään jo hieman iäkkäämpienkin henkilöiden jalkovälissä.
TM 12.7.1964
Mobilisti 6/2009
Tuulilasi 7/87
Tämän tyyppiset näyt olivat Suomen katukuvassa aivan arkipäivää vielä silloin, kun mankia tuotiin Suomeen.
Jos ei jaksa koko mun tekemää historiakirjoitusta lukea, niin tässä on devilin tekemä tiivistelmä hondan vaiheista:
.devil kirjoitti:Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa hieman Wikipedia tyylistä ''nippelitietoa'' ja teknistä tietoa mankista.
Vuosimallit
Honda Monkey Z50J:tä on maahantuotu Suomeen vuosina 1975-1999. Vuonna 1973 tuotiin ensimmäiset mankit suomeen koekäyttöön. Niissä oli pieni tankki ja penkki sekä tunnusomaisimpana piirteenä jäykkäperä.
Vuosimallit 1976-1979 mentiin hieman nykymankia erilaisella kokoonpanolla, jossa oli hieman lyhyempi runko, koneen ylempien kiinnikkeiden reiät oli kolmion muotoiset takaiskarit kiinnitettiin pitkällä läpipultilla, jarrupoljin on erimuotoinen, kahvarungot ovat kiinteät, penkki on sellainen pitkä ja kapea, takavalo on samanlainen kuin PV:ssä ja virtalukko löytyy ilmeisesti jostain päin runkoa kuten PV:ssä. Tämän mallin nimitys on Luikkutankki.
Seuraava mallimuutos tuli vuonna 1980 jolloin tankki muuttui isoksi. Lopullinen muutos ''nykymuotoon'' tapahtui vaiheittain kun vuosille 1980-1981 tuli vanteiksi soikeareiälliset ''traktorivanteet'', pienet jarrurummut ja kaksi käsijarrua. Takajarru löytyi kytkinkahvasta (vain vuosi 1980). Traktorivanteet eivät sovi muihin mankeihin. Napa on kiinni kolmella pultilla tässä mallissa. Nämä ovat hieman tuntemattomampia vanhoista malleista
Vuosille 1982-1986 saatiin taas isot jarrurummut, pyöreäreiälliset vanteet, iso etuvalo, vauhtimittari ja virtalukko. Akkua ja rajoitinta ei ole mutta pitkät valot löytyvät. Jännitteensäädin on posliininen mötikkä penkin alla ja rattaina huimat 12/45. Tähän asti Monkey oli tunnettu vanhana mallina ja siinä oli kolmevaihteinen puoliautomaattilaatikko, joka sinänsä on ihan kätevä mutta haittana on iso harppaus 2. ja 3. vaihteen välillä varsinkin vakiokoneella ja raskaammilla väleillä. Tämä on se puolari, jota näkee vielä joka päivä liikenteessä.
Sitten saatiin mallivuodelle 1987 roimasti uudistusta kun mankiin saatiin uusi tanko vanhojen ''pässinsarvien'' tilalle, akku ja kierrostenrajoitin saatiin, tankintarrat muuttuivat siivistä neliömäisiksi ja vuodeksi 1989 mankista poistettiin pitkät valot. Penkiksi tuli myös kunnollinen sohva johon suorastaan uppoaa. Koneeseen kajottiin ensimmäistä kertaa lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Kytkin vaihdettiin yksilevyiseen käsikäyttöiseen, nokkaketjun kiristysmekanismi vaihdettiin jousikuormitteiseen, sytytys muuttui kärjettömäksi, magneeton kiila isoni (nus, nus) ja kantta muokattiin: Venttiilit, palotila ja kanavat pienenivät. Mäntä muuttui matalaksi jotta puristukset eivät olisi nousseet liian korkeiksi. Väleinä 12/42. Lisäksi oli Rothmans -erikosmalli vuosina 1987-1989. Tätä mallia kutsuttiin välimallina.
Uusi malli, uudet osat vuosille 1992-1999. Tarrat muuttuivat pyöreäreunaisiksi ja tekniikkapuolelle koskettiin taas jo vuonna 1991: Nokka muutettiin kuulalaakeroiduksi ja muistaakseni nostot pienenivät. Korjatkaa jos olen väärässä. ja väleiksi 13/42. Vuonna 1992 Suurennettiin vielä varatankkia puolella litralla jolloin päätankin tilavuus pieneni 4,5 litraan. Tässä vaiheessa pitkät valot tekivät comebackin. Tähän sitten päättyi Monkeyn taru Suomessa.
Tänä päivänä
Tänä päivänä Monkey on todella suosittu ja halvalla ei saa enää hyvää. Suuri osa halvoista nettimotossa olevista mankeista on 110cc koneella ja mattamustalla telamaalilla varustettuja. Poikkeuksiakin löytyy. Toiset osaavat pitää mankeja arvossaan. Tai sitten löytää mankin naapurin navetan ylisiltä, tarjoaa tosi vähän, pistää kuntoon ja myy pois isolla voitolla. Nykyään mankia ei saa enää uutena. Harmi, sillä mankissa on nykyään ruiskukone ja 12v sähköt. Euroopassa mankia saa, mutta Suomeen niitä ei ole kannattavaa laivata tullimaksujen ja hankala rekisteröintikäytännön vuoksi
